Jatkuva väsymys voi lamauttaa arjen toimintakyvyn ja olla merkki pitkään jatkuneesta ylirasituksesta, mutta taustalla voi olla monia muitakin tekijöitä kuten puutostila tai sairaus.

Tässä kirjoituksessa pohdin väsymyksen vaikutuksia arkeen, käyn läpi yleisimpiä syitä väsymyksen taustalla ja kerron missä vaiheessa väsymyksestä kannattaa huolestua, sekä mitä jatkuvalle väsymykselle voi tehdä.

Lue myös: Jaksaminen etusijalla arjessa.

Jatkuva väsymys ja sen mahdollisesti mukanaan tuoma voimattomuuden tunne voi pahimmassa tapauksessa lamauttaa toimintakyvyn ja heikentää arjessa selviytymistä merkittävästi.

Jatkuvaa väsymystä ei missään nimessä pidä vähätellä tai sivuuttaa vaan ottaa se merkkinä siitä, että kaikki ei ole kohdallaan.

Jos koko ajan väsyttää niin väkisinkin ajatukset alkaa jossain vaiheessa takkuamaan ja mieli saattaa olla sumea, jolloin kognitiivinen toimintakyky on selvästi heikompi eli vaikutus arjessa selviämiseen voi olla hyvinkin voimakas.

Joku saattaa olla jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisi paljon kun taas joku toinen ei välttämättä pysty nukkumaan ja siksi väsymys vie voimat.

Joku saattaa sinnitellä voimakkaasta väsymyksestä huolimatta arjen pakollisten askareiden parissa, mutta muisti pätkii ja olo on voimaton.

Joku saattaa olla väsymyksen vuoksi masentunut tai työkyvytön kun taas joku toinen saattaa selvitä töistä, mutta muuhun ei riitäkään voimia.

Väsymys voi olla henkistä ja/tai fyysistä, joten senkin vuoksi vaikutukset voi ulottua moniin elämän osa-alueisiin.

Väsymyksellä on monenlaisia ilmenemismuotoja ja -asteita, joten sen vuoksi sillä on myös monia erilaisia vaikutuksia arkeen.

Ihminen kokee väsymyksen omalla tavallaan, joten sen vaikutukset arkeen on myös hyvin yksilöllisiä.

Siinä missä joku saattaa kokea väsymyksen vaikutukset arkeen voimakkaina kun ei saa pidettyä täysin rutiineista kiinni niin toisella voimakas väsymys saattaa vielä sängynpohjalle pitkäksi aikaa eli ei ole olemassa yhtä oikeaa määritelmää voimakkaalle väsymykselle.

Se on kuitenkin varmaa, että jatkuva väsymys ei ole normaalitila, eikä sitä tulisi jättää huomiotta.

Väsymyksen syy on aina hyvä selvittää, jotta sitä voidaan lähteä hoitamaan oikein. Jatkuvan väsymyksen taustalla voi olla moninaisia syitä ja käyn tässä hieman läpi yleisimpiä syitä voimakkaalle väsymykselle.

Uupumus on yleensä psyykkistä tai henkistä väsymystä, johon liittyy usein myös unettomuutta.

Uupumiseen voi myötävaikuttaa mm. pitkäkestoinen kuormituksen ja palautumisen epätasapaino, voimakas stressi, sekä mielenterveysongelmat.

Olen kirjoittanut aiheesta enemmän tekstissä: Uupuminen on monen tekijän summa.

Raudanpuute ja etenkin tyhjät rautavarastot eli alhainen ferritiini on tyypillistä etenkin naisilla, mutta ei lainkaan tavaton ongelma miehilläkään.

Raudanpuute aiheuttaa hyvin moninaisia jaksamiseen ja toimintakykyyn vaikuttavia oireita.

Raudanpuutteen syitä voi olla mm. naisilla runsaat kuukautiset, sekä raskaudet / synnytykset, riittämätön raudansaanti ravinnosta tai suolistosairaudet.

Raudanpuutteen syy on tärkeää selvittää.

Raudanpuutteesta lisää: Raudanpuutteen vaikutus jaksamiseen - alhainen ferritiini väsymyksen taustalla.

Jatkuva väsymys voi olla myös merkki siitä, että elintavoissa on parantamisen varaa.

Palautumista heikentävä vuorokausirytmi, stressaava arki, heikkolaatuinen ravinto, sekä liikkumattomuus ovat tyypillisiä myötävaikuttajia siihen, että jatkuvasti väsyttää.

Elintapojen vaikutus jaksamiseen on merkittävä, sillä elintavat ylläpitävät kehon toimintoja ja auttavat pysymään toimintakykyisenä.

Jos tunnistat olevasi elämäntapamuutoksen tarpeessa niin aloita tekstistä: Miten aloittaa elämäntapamuutos?

Nukkuminen on jaksamisen perusedellytys ja jos syystä tai toisesta nukkuminen ei onnistu tai se ei ole riittävän palauttavaa niin väsymys kolkuttelee äkkiä oven takana.

Unettomuuteen voi liittyä nukahtamisvaikeuksia, öistä heräilyä tai vaikeutta pysyä unessa. Unettomuus voi näkyä niin, että aamulla herätessä olo ei ole virkeä, levännyt ja palautunut. Mikäli unettomuutta esiintyy pitkäkestoisesti ja vähintään kolmena yönä viikossa niin unettomuuden syyt on hyvä selvittää ja hoitaa.

Uniongelmien taustalla voi olla mm. raudanpuute, hormonaaliset muutokset (kuten vaihdevuodet), stressi ja huolet, hermoston ylivireys, hampaiden narskuttelu (bruksismi), parasomniat (unissakävely ym.), kuorsaus, levottomat jalat, yöhikoilu.

Myös nukkumisympäristö, rutiinit ja elintavat, persoona, sekä keholliset tekijät vaikuttavat uneen.

Unen tarve on yksilöllistä, mutta keskimäärin aikuinen tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä. Syvää, aivoja puhdistavaa unta tulisi mahtua yöhön 1–2 tuntia. Jos unen määrä jää jatkuvasti vähäiseksi tai olo on toistuvasti päivisin nuutunut, tilanne kannattaa selvittää univalmentajan ja lääkärin kanssa.

Jatkuva väsymys voi liittyä myös sairaus, joka vaatii tutkimista ja hoitoa, kuten pitkällinen tulehdussairaus borrelioosi tai mononukleoosi.

Muita sairauksia, joihin liittyy väsymystä on mm. uniapnea, anemia, kilpirauhasen vajaatoiminta, alkava diabetes tai joskus alkava syöpäsairaus.

Krooninen väsymysoireyhtymä on tila, jossa väsymys on suorituskyvyn heikkenemisen ja rasitusuupumuksen lisäksi keskeinen oire.

Psyykkisten sairauksien oireena voi olla poikkeuksellinen väsymys. Tavallista tämä on varsinkin masennuksen yhteydessä.

Väsymystä voi aiheuttaa myös jotkin lääkitykset, jodivaje, tupakointi, runsas kofeiinin nauttiminen (vaikuttaa uneen) tai nestehukka.

Hetkittäistä väsymystä esiintyy kaikilla joskus, mutta väsymyksen pitkittyessä on hyvä tutkia väsymyksen syyt ja sulkea sairauksien mahdollisuus pois eli hakeutua lääkäriin.

Alla oleva lainattu Terveyskirjaston Väsymystä koskevasta artikkelista:

Tutkimuksiin ja tarvittaessa hoitoon on syytä hakeutua, jos

• väsymys on kehittynyt ilman ilmeistä elintapoihin liittyvää syytä
• väsymys tuntuu pitkistä yöunista huolimatta
• esiintyy päiväaikaista nukahtelua tai
• väsymyksen lisäksi on muita oireita, kuten laihtumista, lämpöilyä tai vatsakipuja.

Myös pitkäaikainen, useita kuukausia kestänyt väsymystila ilman muita oireita edellyttää tutkimuksia syyn selvittämiseksi.

Ihan ensimmäisenä täytyy tietää mistä jatkuva väsymys johtuu, jotta siihen pystytään vaikuttamaan.

Usein väsymys korjaantuu kun keskitytään elintapoihin ja uneen, mutta aina se ei auta mikäli taustalla on jotain sairaudellista tai jokin häiriötila, joka täytyy saada korjattua ensin.

Väsymyksen syiden tunnistamisessa voi auttaa myös päiväkirjan pitäminen, jossa kirjaat arjen rutiineja ja tuntemuksia päivän aikana. Päiväkirjan pohjalta voi lähteä tutkimaan, että mihin asiaan voisi tehdä muutoksia.

Tee pieniä muutoksia kerrallaan eli älä käännä koko arkea päälaelleen samalla kerralla, jotta huomaat helpommin minkälainen vaikutus yksittäisellä toimella on väsymykseen.

Jos arjessa tehdyt muutokset ei tuota tulosta ja väsymys vain jatkuu niin lähde matalalla kynnyksellä hakemaan apua ammattilaiselta sen sijaan, että kamppailet jatkuvan väsymyksen kanssa liian pitkään yksin.

Tutustu myös maksuttomaan webinaariin: 3 askelta parempaan jaksamiseen - löydä uusi energisempi suunta arkeesi