Suorittaminen - mistä se johtuu ja miten sitä voisi vähentää?

Tähän tekstiin olen kasannut omia ajatuksia suorittamisesta tai siis oikeastaan hyvinvointia haittaavasta ylisuorittamisesta.

Peilaan aihetta omiin kokemuksiini, joten tekstissä on varmasti sellaisia seikkoja, jotka ei päde kaikkiin.

Jos tunnistat ylisuorittajan itsessäsi niin kannattaa kuitenkin lukea koko teksti ja tarkastella omaa tilannetta rehellisesti mikäli kaipaat siihen muutosta.

Suorittaminen on tavallaan osa arkea kun jotkut asiat on pakko tehdä, että arki rullaa ja pakolliset asiat tulee tehdyksi.

Kun suoritetaan liikaa ja ollaan ns. suorittajia niin silloin ei olla tyytyväisiä vain niihin pakollisiin asioihin vaan suoritettavia asioita kertyy liikaa jaksamiseen nähden. Puhutaan ylisuorittamisesta.

Usein suorittaminen tapahtuu jaksamisen ja oman hyvinvoinnin kustannuksella eli kaikki muu menee suorittajalla omien tarpeiden edelle.

Ylisuorittamisessa on usein kyse siitä, että tehdään koko ajan vähän enemmän, ehkä koko ajan halutaan suoriutua vähän paremmin ja hoitaa tunnollisesti kaikki itselle kasaantuvat asiat.

Joskus suorittaja itse haalii asioita suoritettavakseen (vähän kuin huomaamattaan), mutta joskus kyse on vain siitä, että tietyntyyppisille ihmisille kertyy asioita herkemmin hoidettavaksi esimerkiksi siksi, että ei osata kieltäytyä tehtävistä.

Suorittamisessa on usein kyse myös siitä, että ei osata pysähtyä ja lopettaa kun on ajauduttu suorittamisen kehään. Sitä ikäänkuin sokeutuu sille omalle ylisuorittamiselle.

Suorittaminen voi käsittää vain yhden osa-alueen kuten työ tai opinnot, jolloin suoritetaan tuota yhtä asiaa ylitunnollisen hyvin (arjen pakollisten asioiden lisäksi), mutta usein suorittaja on kuitenkin onnistunut haalimaan itselleen useampia asioita suoritettavaksi ja arki on kiireistä, stressaavaa ja kuormittavaa.

Yliuorittaminen on tänäpäivänä todella yleistä varsinkin perheellisillä naisilla, mutta sitä ilmenee toki ihan kaikissa ikäryhmissä sukupuoleen katsomatta.

Se miksi perheelliset naiset ovat ns. suorittamisen riskiryhmää johtuu edelleen vahvana vallitsevasta yhteiskuntarakenteesta, jossa naiset pääosin vastaavat lastenhoidosta, kodista, sekä sen lisäksi tietysti vielä töistä.

Näin ei tietenkään ihan kaikissa perheissä ole, mutta suurimmassa osassa naiset kuitenkin edelleen ovat päävastuussa arjen rullaamisesta.

Suorittamisen taustalla on usein myös ylitunnollisuutta, kiltteyttä ja epävarmuutta eli halutaan miellyttää muita suoriutumalla mallikkaasti kaikista velvoitteista ja vähän enemmänkin.

Lisäksi ylisuorittamiseen voi olla syynä neuroepätyypilliset piirteet (kuten adhd), jolloin ei ehkä osata samalla tavalla olla jouten tai innostutaan asioista niin paljon, että se ikäänkuin vie mennessään ja ollaankin jo suorittamisen kehässä.

Nyky-yhteiskunnassa vallitsee myös tietynlainen tehokkuusajattelu ja suorituskeskeisyys eli kaikkea pitää nykyään tehdä mahdollisimman hyvin, nopeasti, tehokkaasti ja paljon.

Suorituksia mitataan ihan jokaisella elämän osa-alueella kun työssä mitataan tehokkuutta ja urheilukelloilla mitataan päivittäistä aktiivisuutta.

Suorittamisen malli on usein istutettu meihin jo lapsena kun on opetettu, että pitää olla kiltti ja reipas, eikä mielellään saisi itkeäkään.

Mitä paremmin on suoriuduttu koulussa niin sitä enemmän kiitosta ollaan saatu.

On opittu olemaan mieliksi ja suoritutumaan hyvin.

Koulumaailmassakin kiltit ja menestyvät lapset saavat kiitosta.

No mitä sille ylisuorittamiselle sitten voisi tehdä jos on enemmän tai vähemmän suorittanut koko ikänsä tai ajautunut suorittamisen kehään?

Ylisuorittamisen tunnistaminen lähtee aina siitä, että pitää pysähtyä ja tarkastella omaa toimintaa. Varsinkin jos väsyy tai uupuu arjessaan toistuvasti.

Ihan ensimmäisenä kannattaa tunnistaa, että mitä kaikkea suorittaa ja miksi.

Kannattaa hahmotella itselleen ihan vaikka paperille, että mikä siellä arjessa kuormittaa ja mihin aikaa käyttää.

Suorittamisen taustalla vaikuttavia tekijöitä on hyvä myös tarkastella, jotta oppii paremmin tunnistamaan mikä itseä ajaa suorittamaan.

Toiseksi kannattaa pohtia omaa arvomaailmaa ja sitä, että mikä tässä elämässä on kaikkein tärkeintä ja nimenomaan miksi.

Kun kirkastat omia arvojasi niin on helpompi tehdä elämässä valintoja ja päätöksiä niiden pohjalta.

Arvojen toteutuminen arjessa lisää mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä elämään.

Jos huomaa, että ylisuorittaminen on täyttänyt sun arjen ja tekemistä tai vastuita on selvästi liikaa niin kannattaa ottaa vaikka kynä käteen ja kirjoittaa paperille kaikki se mikä sua kuormittaa.

Tarkastele rehellisesti sun arjen "tehtävälistaa" ja mieti mitkä asiat siinä oikeasti on sellaisia, jotka on välttämättömiä hengissä pysymisen ja arjen pyörimisen kannalta?

Mitä voit karsia?

Aivan varmasti löytyy jotain, joka ei oikeasti ole pakollista tai sen voi siirtää myöhemmäksi kun voimavaroja on enemmän.

Jaksaminen kannattaa aina priorisoida ensimmäiseksi, sillä ilman jaksamista ei kyllä tehdä lopulta oikein yhtään mitään. (Tiedän kokemuksesta!)

Mitään ei tapahdu jos asioita ei laita käytäntöön eli siellä päässä hautomalla se suunnitelma ei tule toteutumaan, vaaditaan tekoja.

Ota rohkeasti ensimmäinen askel kohti muutosta, et varmasti tule katumaan!

Aloita pienistä askelista ja jatka matkaa myös pienistä koettelemuksista huolimatta. Tietysti se oma jaksaminen edellä!

Jos olet tähän asti suorittanut ja paahtanut elämää väsyneenä eteenpäin niin kannattaa aina välillä opetella pysähtymään ja nauttia pienistä hetkistä.

Elämä on liian lyhyt siihen, että uuvutamme itsemme ylisuorittamisella eli nauti matkasta ja muista elää!

Tuskin haluat keinutuolissa vanhana muistella, että sinulla oli niin kiire suorittaa elämää, että oikeastaan unohdit nauttia siitä.

Olen tehnyt ylisuorittamisesta pääsemiseksi oppaan eli ensimmäisenä lataa maksuton opas: Vähemmän suorittamista - enemmän elämästä nauttimista.

Jos haluat heti päästä aloittamaan pysyvän muutoksen kohti lempeämpää suuntaa niin katso olisiko Lempeä elämäntapamuutos -verkkovalmennus sinua varten!