Miten raha vaikuttaa hyvinvointiin ja mitä on taloudellinen hyvinvointi?

Miksi budjetointi on tärkeää ja miksi jokaisen pitäisi tietää oman taloutensa tilanne?

Näihin ja moneen muuhun kysymykseen lähdetään pohtimaan vastauksia tässä kirjoituksessa.

Raha ja hyvinvointi vaikuttaa toisiinsa ihan jo siitä syystä, että valtaosa aikuisväestöstä käyttää merkittävän osan vuorokaudesta ansaitakseen rahaa.

Tuosta ansaintapaikasta tai -tavasta riippuen ihminen voi myös olla hyvinvoiva tai voida huonosti, riippuen siitä miten mielekästä tuo ansainta on ja paljonko se esimerkiksi tuo kuormitusta arkeen.

Raha on myös omiaan aiheuttamaan stressiä.

Rahan vähyys eli se, että joutuu aivan koko ajan miettimään riittääkö raha, on erittäin stressaava tekijä arjessa.

Vaikka rahaa olisi hieman enemmän tai ainakin riittävästi käytössä niin yleensä ihminen on kuitenkin hyvä keksimään rahalle käyttöä ja ollaan helposti "tili tuli, tili meni" -tilanteessa, jossa siltikin stressataan sitä kun rahaa ei tule riittävästi esimerkiksi säästöön.

Hyvä esimerkki mm. tässä Taloussanomien artikkelissa: Tulot jopa 5000 e/kk, mutta rahat eivät silti riitä – näin hyvätuloinen suistuu köyhyyteen

Isot tulot siis eivät takaa sitä, että elämä olisi stressitöntä ja rahaa olisi yllin kyllin, mikäli taloustaidot ja hahmotus omasta taloustilanteesta on olematon.

Raha on vaihdannan väline, mutta myös hyvinvoinnin mahdollistaja.

Mikäli rahaa on niukasti niin helposti lähdetään esimerkiksi tinkimään ruoan laadusta, joka on omiaan heikentämään hyvinvointia.

Alla suora lainaus siitä miten Takuusäätiön blogissa Tiina Lumijärvi (Mieli ry) kuvailee taloudellista hyvinvointia:

"Taloudellinen hyvinvointi tarkoittaa kokemusta omasta talouden hallinnasta, turvallista oloa suhteessa rahaan ja sitä, että rahaa on riittävästi tarpeista huolehtimiseen. Taloudellinen hyvinvointi on mielenterveyttä suojaava tekijä, jota voidaan vahvistaa kuten muitakin mielenterveyttä suojaavia tekijöitä."

Lue koko kirjoitus Takuusäätiön blogista: Taloudellinen hyvinvointi on mielenterveysasia

Olen itsekin kokenut monia kertoja elämässäni sen mitä tapahtuu hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle kun rahahuolet painaa.

Olen itse köyhän lapsuuden aikana jo kokenut häpeää, katkeruutta, kateutta, huonommuuden tunnetta ja jopa ahdistusta siksi, että koin aina jääväni paitsi siitä mitä muiden perheiden lapsilla oli paremman taloustilanteen vuoksi.

Tiedän mitä on kun joutuu syömään monta päivää putkeen pelkkää makaronia ketsupilla, koska yksinkertaisesti mitään muuta ei ole ja rahat on loppu.

Oman taloudellisen hyvinvointini suuntaa muutti merkittävästi se hetki loppusyksystä 2022 kun päätin ottaa vastuun omasta taloudestani ja aloin keskittymään huonojen kulutusluottojen pois maksamiseen, sekä budjetointiin ja säästämiseen.

En ole koskaan saanut mitään järkevää mallia taloudenhallintaan ja rahankäyttöni on ollut hyvinkin holtitonta eli olen itsekin kulkenut hyvin pitkän tien näitä taloustaitoja opetellessani ja matkani jatkuu edelleen.

Mikään asia ei muutu hetkessä ja etenkin budjetoinnin koen itse yksinyrittäjänä todella vaikeana, koska tulojen heilahtelu on niin suurta, että ei ole mahdollista tarkkaan ennustaa paljonko rahaa on käytettävissä missäkin kuussa.

Budjetointi on ensimmäinen askel oman talouden hahmottamiseen ja siihen, että otetaan vastuu omasta taloudesta.

Budjetoinnin opettelu voi olla todella vaikeaa ja jopa ahdistavaa, mikäli ei ole ennen joutunut tarkastelemaan omia talouden lukujaan.

Budjetointi tarkoittaa sitä, että kirjataan omat tulot, sekä kulut ylös, jotta voidaan tiedostaa ja suunnitella omaa taloutta.

Kun tiedät paljonko rahaa tulee ja mihin rahat menee niin on helpompi hahmotella, että mitkä kulut on pakollisia ja mitä kuluja on mahdollista karsia.

Näin yrittäjänä pohdin aina myös sitä, että miten rahaa voisi tehdä lisää eli olisiko jotain lisätulolähdettä tai muuta tapaa lisätä kassavirtaa.

Hyvään budjetointiin kuuluu myös se, että rahaa budjetoidaan säästöön, koska säästöt tuo taloudellista mielenrauhaa ja turvaa, sekä hallinnan tunnetta omasta taloudesta.

Lue lisää budjetoinnista esimerkiksi Marttojen artikkelista: Talouden suunnittelu eli budjetointi

Kuten jo aiemmin tässä tekstissä on tullut ilmi niin taloudenhallinta, mutta etenkin säästäminen luo taloudellista mielenrauhaa ja taloudellista hyvinvointia.

Säästämisen lisäksi haluaisin nostaa sijoittamisen yhdeksi taloudellisen hyvinvoinnin osa-alueeksi, sillä sijoitusvarallisuus on sellaista omaisuutta, joka kerryttää lisää varallisuutta jollakin aikajänteellä.

Niin säästämistä kuin sijoittamistakin voi lähteä tekemään hyvinkin pienillä summilla eli et tarvitse tuhannen euron alkupääomaa tai valtavia summia laitettavaksi sijoituksiin kerralla.

Jo kymmenen euron kuukausittainen säästö- tai sijoitussumma kerryttää kuitenkin ajan saatossa pottia isommaksi. Kuukausittaista summaa voi nostaa oman taloustilanteen kehittyessä eli kunhan vain aloitat jollain.

Itselleni suurin oivallus säästämistä ja sijoittamista aloittaessa oli juurikin se, että ei tarvitse olla valmiiksi rikas voidakseen säästää tai sijoittaa vaan sitä pottia voi lähteä kerryttämään ihan tosi pienellä.

Jos sijoittaminen jännittää niin suosittelen perehtymään aiheeseen lisää, sillä nykyään on saatavilla tietoa todella paljon ihan ilmaiseksi (erilaisia podcasteja, blogeja, sometilejä) ja oppiminen, sekä itsensä kehittäminen on aina sellaista pääomaa mitä sinulta ei voi viedä pois.

Nykyään on säästövinkkejä aivan joka paikassa eli siitä ei pitäisi olla kiinni se, että säästäminen ei onnistu. Kyse on ennemminkin siitä, että asiat saa aloitettua ja vietyä käytäntöön, sekä budjetoinnin otettua haltuun.

Itse olen automatisoinut tililtä lähtemään tiettynä päivänä tietyn summan säästöön kahdelle eri tilille eli säästötilille, jonne kertyy taloudellinen hätävara (puskuriraha), sekä sijoitustilille.

Tuo säästötili on sellainen, että sinne ei ole lupa kajota muulloin kuin hätätilassa.

Sijoitustilille kertyvää pottia sitten sijoittelen eri kohteisiin, tällä hetkellä lähinnä kryptovaluuttoihin, koska eletään nousumarkkinaa.

(Huom! Perehdy sijoituskohteisiin riittävästi ja/tai aloita ainakin pienillä summilla ensin, jotta taloudellinen riski pysyy maltillisena.)

Lisäksi olen tehnyt jo pitkään sitä, että jos tilillä on jokin epätasainen summa, kuten vaikka 83,30€ niin tasaan aina summan lähimpään vitoseen tai kymppiin eli siirrän "ylimääräiset" säästöön.

Tuon esimerkkisumman tapauksessa siirtäisin 3,30€ säästöön.

Osuuspankilla ainakin on myös käytössä ns. säästölipas-palvelu, joka on ainakin omistajajäsenille maksuton ja siinä saa asetettua tietyn summan per korttiosto siirtymään automaattisesti säästöön. Tällöin rahaa kertyy automaattisesti säästöön ilman, että sitä täytyy miettiä.

Liputan erilaistan säästöautomaatioiden puolesta, koska silloin se raha oikeasti tulee säästettyä kun se lähtee tililtä automaattisesti.

Toki tuon säästösumman pitää olla omaan taloustilanteeseen sopiva ja budjetoitu niin, että rahat riittää.

Somessa on paljon säästämiseen liittyviä tilejä ja facebookissa on useampia ryhmiä säästövinkeille. Podcasteista haluan nostaa etenkin Raharesepti -podcastin, jossa puhutaan kivan selkokielisesti ja rehellisesti rahasta. Raharesepti löytyy useammastakin eri podcast-palvelusta ja sille löytyy myös oma tili instagramista.

Tämän blogikirjoituksen tarkoitus oli innostaa kiinnostumaan omasta taloudesta ja ottamaan vastuu omasta taloudellisesta hyvinvoinnista, koska raha vaikuttaa hyvinvointiin niin merkittävästi niin monelta eri kantilta.

Kaiken ei tarvitse tapahtua hetkessä, mutta aloita vaikka tutustumalla budjetointiin ja ota avuksesi joku netistä ladattava valmis budjettipohja, jolla pääset helposti alkuun.

Kun saat otettua oman taloudenhallinnan omiin käsiisi niin huomaat varmasti hyvin pian miten oma taloudellinen hyvinvointi alkaa kohentua ja stressi helpottaa.

Olisi kiva kuulla ajatuksiasi tästä kirjoituksesta eli laittaisitko mulle sähköpostia info@heidiruoho.fi tai viestiä instagramissa @valmentajaheidiruoho niin jutellaan aiheesta lisää!

Kuuntele myös Hyvinvointihöpinät -podcastista jakso 10, joka käsittelee aihetta!